Elohim, El ja Jahve
Tutkailen asioita ja niiden kertominen on hankalaa, koska jokaisella on pohjatietojen taso erilainen ja käsitykset myös. Valtaosa menee luuloissa. Ne jotka on tutkineet ja kiinnostuneita, tajuaa kyllä. Laitan vielä kerran lyhyesti koosteen. Tässä on pohjatietoa.
Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala oli Elohim. Mooses oli se, joka toi Israelille yksinäisen aavikkojumala jahven. Kait se sitten oli juridisesti oikein, koska näin kerran pääsi käymään? Kuvio on hankala selvittää, koska on tapahtunut runsaasti tekstien näpelöintiä. Se on kuitenkin selvitettävissä, jos tahtoa ja ymmärrystä on.
No… Mooseksen myötä Israelin kohtalosta tuli kaksipiippuinen haulikko, kaksi toisilleen ristiriitaista entiteettiä johdatti Israelin kansaa Egyptistä ja se on syy kansan jatkuvaan riitaisuuteen. Tavallaan Israelin kansa on silmäterän lisäksi myöskin silmätikku, suurten voimien keskiössä ja myrskynsilmä.
Salomo oli siis se josta lopulta tuli kahden riitaisan entiteetin ero. Jahve jäi Salomonin temppeliin ja El potkittiin ulos. Alkoi Israelin välirikko ja El tuli Efraimin jumalaksi ja siksi nimi Israel seuraa AINOASTAAN Efraimia, ei Juudaa. Siksi nyk. Israel EI TOTEUTA profetioita, koska juudan heimo EI OLE Israel. Ainoastaan Efraim on.
Välirikon aikaan vuonna noin 900 ekr. oli vain yksi Toora jota jo Salomo oli selitellyt mieleisekseen. Välirikon tausta on myös uskonnollinen. Pohjalla oli kiista ns. pantheonista, Raamatussa se on Elohim.
Salomo sen teki, hajoitti Israelin… Salomon itselleen valitsema yksi ainoa jahvistinen, verenhimoinen ja ahne heimojumala tyrannisoi Israelia Salomonin kautta. Salomon kuoltua Rehabeam olisi vielä tuplannut Salomonin taakan verottamalla ja piiskaamalla Efraimin heimoa entistä rajummin ja niinpä Efraim teki pesäeron. 2. Aik 10:19 Näin Israel (Efraim) luopui Daavidin suvusta, aina tähän päivään asti.
Alkoi sotatila ja “Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän Juudan heimon ja Benjaminin, sata kahdeksankymmentä tuhatta sotakuntoista valiomiestä, sotimaan Israelia vastaan ja palauttamaan kuninkuutta Rehabeamille.” 2. Aik 11:1
Leeviläiset asettuivat sankoin joukoin Rehabeamin taakse ja sekin hajosi kahteen osaan. 2. Aik. 11:13 Ja papit ja leeviläiset, mitä koko Israelissa oli, tulivat kaikilta alueiltaan ja asettuivat palvelemaan häntä (Rehabeamia).
Koko kuvaus on haastava käsittää, koska tarina on “skitsofreninen”, eli epäjohdonmukaista kerrontaa. Se johtuu tekstien vääristämisestä sekä pappien valheista kansalle.
Raamattu myöntää Salomon olleen epäkelpo mutta toisaalta valkopyykkää häntä, samoin myös valkopesee tyhmää Rehabeamia. He molemmat toimivat todella törkeällä tavalla.
No… luopio Salomon aikaan Efraimin heimosta nousi Jerobeam jolle annettiin lupaus: “Katso, minä repäisen valtakunnan Salomon kädestä ja annan kymmenen sukukuntaa sinulle, koska he (Juuda) ovat hyljänneet minut ja kumartaneet Astartea, siidonilaisten jumalatarta, ja Kemosta, Mooabin jumalaa, ja Milkomia, ammonilaisten jumalaa, eivätkä ole vaeltaneet minun teitäni eivätkä tehneet sitä, mikä on oikein minun silmissäni, eivätkä noudattaneet minun käskyjäni ja oikeuksiani niinkuin Salomon isä Daavid.”
Koska Salomo ja Juudan heimo oli toiminut vääryydellä, Jerobeam sai lupauksen, että hänestä tulee Israelin kuningas: “sinut minä otan, ja sinä saat hallittavaksesi kaikki, joita haluat; sinusta tulee Israelin kuningas. Salomo koetti saada surmatuksi Jerobeamin; mutta Jerobeam lähti ja pakeni Egyptiin, Suusakin, Egyptin kuninkaan, luo. Ja hän oli Egyptissä Salomon kuolemaan asti.”
Tuossa Nähdään luopio Salomonin murhanhimo hyvin. Täysin narsistinen mies, tekopyhä juutalainen, ahne ja häikäilemätön, seksiaddikti, julma…
Kun Salomo kuoli, niin Jerobeam palasi Egyptistä… Kun koko Israel kuuli, että Jerobeam oli tullut takaisin, lähettivät he kutsumaan hänet kansankokoukseen ja tekivät hänet koko Israelin kuninkaaksi. Daavidin sukua ei seurannut kukaan muu kuin Juudan sukukunta yksin.
Tosin puolet Leeviä ja Benjaminin heimo liittyi Juudaan ja ainoastaan Joosefin pojan takia Juudasta jäi toinen silmäterä, ei ilkeän ja kelvottoman Juudan heimon.
Mutta valitettavasti Efraimin/Israelin heimon kuningas Jerobeam alkoi sooloilla… Efraimin heimo teki uhrikukkuloita epäjumaliaan varten ja metsänpeikkoja varten ja vasikoita varten. Tällä tavalla tämä tuli synniksi Jerobeamin suvulle ja syyksi siihen, että se hävitettiin ja hukutettiin maan päältä, koska Jerobeam oli saattanut Israelin tekemään syntiä.
Jerobeamin kelvoton johtajuus ja liittyminen phoennician kanaanilaisiin aloitti Efraimin pakanallistumisen ajan joka johti myöhemmin tähän seuraavaan rangaistukseen vuonna 722 ekr.; Herra on lyövä Israelia (Efraimin heimo), niin että se tulee ruovon kaltaiseksi, joka häilyy vedessä. Ja hän kiskaisee Israelin irti tästä hyvästä maasta, jonka hän on antanut heidän isillensä, ja hajottaa heidät tuolle puolelle Eufrat-virran (Assuria), koska he ovat tehneet itsellensä asera-karsikkoja ja siten vihoittaneet Herran.
Eli… pyhän kansan jakaantumisesta Rehabeam-Jerobeam kaksikosta saakka kaksi kilpailevaa leeviläistä pappisryhmää alkoi muokata oppeja itselleen passeleiksi. Tätä kahden kansan aikaa kesti vajaa 200 vuotta. Se oli julmaa ja raakaa peliä, suurta vehkeilyn aikaa, salaseuroja, psy. oppia, soluttautumista, tekstien väärentelyä itselle sopivaksi yms.
Vuonna 722 ekr. Phoennicia, eli Pohjois-Israel lakkasi olemasta ja vietiin vankeuteen. Heidän tilalleen tuotettiin muinaiasen Samarra kulttuurin alueelta Jaafetilaisia joita alettiin kutsua samarialaisiksi. He korvasivat Efraimin heimon ja omaksuivat heidän uskonnon ja myös alkuperäisen Tooran ja pitivät sitä yllä.
On totta, että Samarialaiset harjoittivat rutiininomaisesti Tooraan niin kutsuttuja “harmonisoivia muutoksia” kahden samanlaisen tekstin välillä, eli judaistien masoreettisen ja samarialaisen pentateukin välillä ja omaksuivat juudan uskontoa mutta he myös säilyttivät alkuperäistä tekstiä.
Myöhemmin juudan heimo vietiin myös vankeuteen baabeliin ja sieltä palattuaan Ezra oli se joka muutti kokonaan judaistien masoreettista tekstiä eikä samarialaiset. Sen väitetään koskeneen vain ”Sanctuary-Singulaaria”, eli ”Pyhyys-monikkoa” mutta uskon itse sen olevan ainoastaan peitetarina. Ezran johdolla tekstit muutettiin kriittisessä kohdin jahvistiseksi.
Juutalaiset muuttivat omaa masoreettista tekstiä vastustaakseen samarialaista teologiaa Jerusalemia vastaan. Ezran peruste oli, “Saan vain nämä kaksi tekstiä sopimaan keskenään.” Sen idea oli antaa kuolinisku Elohimistiselle käsitykselle, kirjaisimet muutettiin samalla paleohepreasta nyk. aakkostoksi. Syy siihen oli, että kansa ei osannut lukea niitä ja sumutus oli helppoa.
500 seuraavan vuoden aikana judaistien jahvistinen käsitys tuli vallitsevaksi ja alkuperäinen Elohimistinen käsitys vaipui hiljaa unholaan.
Lopulta syntyi Jeesus, joka elvytti Efraimin Elohimistista perinnettä ja hän sai jahvististen fariseusten vihat päälleen ja tapettiin. Hänen jälkeensä kuvio korjaantui hetkeksi, kunnes kirkko otti kontrollin 300-luvulla ja loi kristinuskon, eli uskontojen katolisen synkretismin, sekasopan josta kukaan ei saa otetta, sekavuutta ja lahkoja. Nykyisessö kristinuskossa on jahvistinen ja Elohimistinen käsitys sekä babylonin, egyptin kanaanilaisten, kreikan ja rooman pakanaopit sekoittunut yhdeksi pullamössöksi.
Tuossa näkyy kuviot, eli luopiot Juuda ja Israel on molemmat harhassa ja pohjimmiltaan sama kamppailu on käynnissä edelleen, Jahve versus El, kaksi konseptia ja se on päättymätön kamppailu.
Se näkyy kristikunnan sisäisenä katolinen versus ortodoksinen -asetelmassa. Se näkyy nyt myös poliittisessa länsi versus itä -väännössä. Se näkyy myös judaismi versus kristinusko -asetelmassa, sekä tuoreimpana lisänä islam. Se näkyy myös mm. buddhismissa ja hinduismissa jotka on syntyneet paljolti Zarahustralaisuuden pohjalta, jota myös kristinusko pohjimmiltaan on, sekä kabbalistinen judaismikin. Koko maailma sekoilee nyt, kaikki huutaa toisilleen kuorossa ja raivoaa.
Oikea kuvio on Elohim, hyvien enkelien perhe, sopu.
Aiheesta lisää mm. täällä: Raamatun kertomus pähkinänkuoressa.
