Raamatun kertomus pähkinänkuoressa

Tämän tarinan avulla voit ehkä vähän päästä jyvälle, mistä kaikessa on kyse. Tässä ei ole mukana kaikkea, mutta lyhyt johdatus aiheeseen.

Aikanaan Elohim (monikko) loi kaiken, ”Alussa loi Elohim taivaan ja maan”. Raamatun eka luku on ns. elohimistinen luku. Jumala on hepreaksi, אֱלֹהִ֑ים (’ĕ·lō·hîm).

Toka luku on ns. jahvistinen luku. Siinä Jahve ottaa maailman ohjat, kerrotaan toisenlainen luomistarina. 

Lue lisää aiheesta Elohim, El ja Jahve tästä.

Raamatussa on siis kaksi eri versioita luomisesta. Stoori jatkuu jahvistisena toisen luvun jälkeen. Ja niin kävi, että ihminen lankesi ja Jahve heitti ihmiset pois paratiisista.

Siitä alkoi ihmisen puurtaminen Jahven orjuudessa. Syntyi Kain ja Abel ja paljon lapsia. Silloin alettiin rukoilla Jahvea avuksi. Genesis 4. luvussa jae 26:  Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Jahven nimeä. 

Mutta… nähdään, että se nimi ei oikein toiminut, kaikki meni mönkään. Maa saastui ihmisten alla ja Jahve katui tehneensä ihmiset maan päälle ja päätti tuhota ihmiset. 

Mutta Nooa oli hurskas mies ja vaelsi Elohimin yhteydessä. Silloin Elohim Amar sanoi silmät kyynelissä Nooalle, maa aiotaan tuhota minun silmieni (Penuel) edessä, tee itsellesi arkki honkapuista, niin pelastan sinut. 

Sitten Elohim Tsebaot (The Lord of hosts, oikea käsivarsi, Mikael) hänen käski tehdä arkin, niin hän teki sen. Niinpä Jahve-ra’ah sitten myöntyi lopulta ja sanoi, mene perheinesi arkkiin, niin pelastut. 

Nooa siirtyi uuteen maailmaan arkissa ja lopulta Arkki juuttui Araratin vuorelle. Silloin Jumala, Elohim Zakar*¹ muisti Nooaa ja Jumala, Elohim dabar*² puhui Nooalle ja sanoi, lähde ulos arkista. 

Kun arkin ovet avattiin, niin Elohim siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa. Ja Elohim Amar puhui Nooalle ja hänen pojillensa, jotka olivat hänen kanssansa, sanoen:

Katso, minä teen liiton teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa -> sateenkaari. 

The memra was a means of making a covenant. 

Tämä liitto ja sen merkki estää ihmiskunnan tuhoamisen uudelleen. 

Nooan Jumala oli Elohim Amaor ja Elohim Zebaot/Zakar. Jahve-Ra:nkin tunsi mutta Jahve-Ra kaksikko oli etäinen ja ankara. 

Jos tarkastellaan meidän nyk. maailman alkua jonka alku on Nooa, huomataan ettei hänen Jumalansa ei ollut Yhve jota ihmiset avuksi turhaan huusivat. Hän oli hukkuneen maailman herra. Nooan Jumala oli Elohim jossa näkyy kaksi, Uriel ja Mikael.

Nooa opetti pojilleen Elohim Amaorista ja Tsebaotista. Toki kertoi Ra-Jahvestakin. Uskonto kuitenkin korruptoitui Nooan lapsien myötä ja Nooan rakastamasta Amaorista tuli Sumerin goddess, Amorilaisten versio, mothergoddes Nin-hur-sag ym. Muu kolmikko oli Anu, Enlil (Mikael) ja Enki (Gabriel). Näin Sumerin pantheon muodostui. Syntyi Nimrodin baal-kultti ja kaikkea sekavaa. 

Sama Nooan kertoma stoori meni Haamin jälkeläisten mukana Egyptiin jossa muoudostui nelikko Amen-Ra, Isis, Seth, Thoth ja mitä milloinkin, kuten Horus, Osiris, Nut ym. Se oli vastaava Egyptin korruptoitunut pantheon. 

Nämä kaksi isoa uskonnon käsitettä, fem. URIEL ja mask. RAFAEL muodostivat ja muodostavat maailmanuskonnon pohjan, Danielin mainitseman oinaan (baal, saatana) ja kauriin (asera, lucifer) kaksi kilpailevaa järjestelmää, jotka kumpikin yksinään on tuhoavia voimia. Sopu on voimien balanssi, Elohim, perhe.

Onneksi oikean käden Eedeniin istuttama siemen säilyi elossa ja Zakar-taimi muodostui, se alkoi nyt itää uskoa… Nooa sai hoiteisiinsa pienen Aabraham-pojan joka omaksui oikean kuvion ja Aabraham opetti kuvion Isakille ja Iisak Jaakobille joka sai sittemmin nimen Is-Ra-El. Nooan, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Elohim oli kahden sopu ja Elohim Tsebaot oli näiden kahden ylimmäinen pappi, välittäjä, liiton enkeli. 

Sitten Israelin pojat lähti Egyptiin jossa Jumalana oli Ra josta siitä muodostui Israelin heimolle sen tytär pikku-ra muodostuen Jahveksi joka oli ankara desert god, Sumerin Enkin vastine. 

Kun Mooses toi kansansa Egyptistä, niin Israelin kansaa johdatti sieltä kaksi enkeliä. Pilvenpatsas edellä, tulenpatsas takana. Pilvenpatsas oli Mikael (El), Urielin poika ja tulenpatsas Gabriel (YHWH) Rafaelin ”poika”. Taikka olivatko kenties jopa Rafaelin ja Urielin vastaavuudet? Kenties jopa mutta tavallaan samaa asiaa.

Mooses sai 10 käskyä Horebilla enkelin kautta. Hän oli URIEL, toORa on OR… se on myös toRAh. Tooran kantasana on aura ja or, opetus ja valo. Tooran antoi todellakin Uriel. 

No… Mooses sai siis käskyt Hoorebin vuorella Urielilta. Ne hän tunnekuohuissaan viskasi hajalle. Haki sitten uudet muuta tälläkertaa siis Siinailta ja tällä toisella kertaa ne antoi R – G. Hooreb tarkoittaa aurinko ja siinai on kuu, sin… sin on enkuksi synti. Mooses siis hakkasi pirstomansa käskyt uusiksi. Hän teki sen vasemmalla kädellä talttaa pitäen. Vasen käsi antoi uudet. Oikea käsi vasaroi.

Mooses oli ikäänkuin Jahven ruumiillistuma, vastaavasti kuin Daavid oli Mikaelin. Eli esikuvia. Mooses esitetäänkin usein sarvipäänä (katso aiheesta lyhyt video tässä: Horned Moses Exodus Bible).

Siinailla saadut taulut oli kyllä samat, mutta poltellessaan teltassaan Mooses sai niiden oheistuotteena lainantajalta 613 lisäpykälää jotka oli niin vaikeita, että kukaan ei voisi niitä täyttää, lain raskas taakka ja syyllisyyden kirous. 

Jahve vaati veriuhreja leppyäkseen epäonnistusmisista, kurmootti jos rituaalisukat oli väärissä jaloissa, parta väärin leikattu tai näppyjä. Joo… en kritisoi, laki on hyvä ja perseilyksihän ihmisillä menee kaikki ilman rotia.

Lain idea oli kuitenkin pitää kansa ikuisesti nalkissa, koska yksikään ei sitä voisi täyttää. Kaikki epäonnistuisivat ja olisivat lainrikkojia, syyllisiä. Jahve ajatteli muikeana, että kukaan ei pääsisi ikinä paratiisiin, vaan olisi jumissa ikuisessa ouriboroksessa. Säännöt oli juridisesti sitovia, niihin oli vannomalla sitouduttu.

No… sitten Mooseksen piti rakentaa kultainen prumeluuriarkki jossa oli kaksi kerubia. Toinen vasemmalla, eli Gabriel/YHWH ja toinen oikealla, eli Mikael/EL. Ohje oli, että pappien piti pirskotella arkille eläinten verta, että kansa sai synnit anteeksi. Jos veri alkoi hohtaa (fluorescence, phosphor), niin synnit kuitattu. Juutalaisilla oli myös villalankakin siitä merkkinä. Jos langan väri vaihtui, niin maksu oli suoritettu. 

No… pappien sääntö oli, että vain vasemman puoleisen kerubin eteen piti pirskotella verta. Se kerubi oli verenjanoinen, vasen käsi. Oikean käden kerubin eteen pirskottaminen oli ankarasti kielletty. 

Zadokilaiset papit tiesivät salaisuuden…

He tiesivät, että eräänä päivänä siihen pirskotetaan täydellisen puhdasta verta yhden ainoan kerran, jolloin se sovittaa koko maailman synnit. He tiesivät, että hän antaa oman verensä. Ei hän vaadi muilta kuten Yhve, vaan antaa omansa lunnaiksi kaikkien puolesta.

Okei… siitä alkoikin uhraamisen aika. Rituaaliteurastettiin eläimiä. Siitä oli tarkat ohjeet ja säännöt. No, ei se Jahvea tyytyväiseksi saanut. Se vaatii täydellistä verta. Se tiesi, ettei sellaista ole eikä ikinä tule, paratiisin ovet ovat ikuisesti kiinni ja orjat raataisi gilgulissa forever. 

Elämä jatkui ja kaikkea sattui, aika kului… sitten tarinaan tulee Daavid ja Goljat, eli Gol Gatista. Hän oli gibbor. Hän uhosi, että nyt katotaan kuka on kuka. Minä otan maailman herruuden itselleni, mutta ei… Nuori ja iloinen Daavid paukautti kivellä otsaan ja gibborin, eli gnomen kolmas silmä murskautui. Daavid otti suuren miekan ja iski Goljatin pään irti. Kaikki hurrasivat. Daavid otti miekan saaliiksi, se oli nimittäin maailman valtikka, se sama jonka behemot sai vallan merkiksi kun se luotiin ekana, se miekka jonka Jahve sille antoi. 

Daavidia juhlittiin sankarina. Goljatin pää vietiin saattueessa Jerusalemiin ja haudattiin paikalle jota alettiin kutsua Golgataksi, pääkallopaikaksi Goljatin kallon mukaan. Miekka laitettiin liiton arkin viereen näytille. Se oli maailman valtikka, voiton valtikka. Daavidilla oli se nyt.

No… sitten Salomo rakensi temppelin jossa veri virtasi oikein urakalla. Siellä hän uhrasi jopa lapsiakin Molokin kitaan. Lopulta raskas työvero ja uskonnon erimielisyydet aiheutti, että Israelin kansa joutui keskinäisiin riitoihin ja jakaantui kahteen kansaan.  Vuonna 722 ekr. Efraim vietiin Assuriaan ja katosi pohjoiseen maahan. Siellä maassa Elohim Zakariaan, eli Za-karjalainen, eli Zadokiittien pappeus on säilyttänyt miekan ja uhriveren salaisuutta lopun päiviä varten. Zadokiitit on zodiakiitteja ja tietävät tähdistä sen, että Mikael vartioi omaa kansaansa, ymmärtävät tähtien merkkejä. He voivat nähdä kirjoituksista ja tähtiin vertailemalla, että Efraimin paluun aika on nyt.

Mutta joo… sittemmin noin 600 ekr. Jerusalemiin hyökättiin ja se piiritettiin. Jeremia sai enkeliltä ohjeet viedä liiton arkki piiloon erääseen luolaan. Hän kätki sen taitavasti, millilleen ja jetsulleen tarkkaan kohtaan ja peitti kaikki väylät sinne huolella. 

Babylonin armeija pääsi lopulta tunkeutumaan Jerusalemiin. Kaikki tuhottiin, myös Salomonin upea temppeli. Arkkia ei löydetty sen koommin. Juudan kansa vietiin baabelin vankeuteen. Paluu tapahtui, kun Daniel tähdistä ja kirjoituksia vertailemalla tajusi, että paluun aika. Zarahustralaistunut, tiedon kabbalaan piilottanut papisto ja Ezran uuden Tooran käännöksen myötä farisealaistunut juudan heimo palasi Jerusalemiin ja rakensi toisen temppelin ja uhreja jatkettiin mutta nyt pliisummin, koska liitonarkki oli kateissa. Aikamoinen katastrofi… nyt täydellinen uhriveri oikeanpuoleisen kerubin eteen jäisi ikuisesti pirskottamatta.

Aikaa kului… tähti syttyi taivaalle, siemen jonka oikea käsivarsi oli Uriel kanssa paratiisissa istuttanut itseään varten alkoi viimein itää Marian masussa.

Itäisen maan maagit lähtivät matkaan kuten Daniel oli tiukasti ohjeistanut. He olivat vaalineet tietoa tähteä taivaalle odotellen. Poikalapsi oli viimein syntynyt, ihmisen poika. 

No… ei mennyt ihan kuin strömpsöössä ihmisen pojan elämä. Kaikki näytti menevän pieleen. Lopulta rosiksessa vedettiin turpiin tuomaria myöten, syy oli, että ei ollut tehnyt virheen virhettä. Ei tainnut toteutua se ennustus liiton arkin uhriverestä, nauroi Jahve. Nyt häpäistään Urielin elohimistipoika kunnolla, nolataan täysin, hän ilakoi. 

Jeesus vietiin Golgatalle, stauros juntattiin maahan ja se osui muuten jännästi just käärmeen siementä olleen Goljatin kalloon ja murskasi sen. Tämän tietää vain zodiakistit. 

No… tämä pilkattu mies laitettiin roikkuun puuhun ja kantapään alle terävä iso naula, että sai polkea siitä tuskaisesti tukea. Kantapäät polki staurosta syvemmälle kalloa rusentaen mutta myös piikki upposi syvälle kantapäähän.

Me tiedetään, että hän kuoli lopulta suruun, sydän repesi surun murtamana. Hän kuoli maailman kivuliaimman kuoleman, ns. särkyneen sydämen syndroomaan. Aortta repesi juuri samalla kuin temppelin esirippu repesi. Sotilas tuli ja tuikkasi kylkeen reiän… vettä alkoi valua ja lopulta verineste alkoi vuotaa. 

Maa järisi ja ruumiin alle tuli railo… vesi vuoti maahan ja siitä railoon, alkoi muovata uraa verinesteelle. Kuusi metriä alas ja tip tip..  se tipahti oikeanpuoleisen kerubin eteen armonistuimelle sen luvatun yhden ainoan kerran. Hän antoi oman verensä, täydellisen uhriveren. 

Pimeys tuli kaikkialle maahan mutta luolassa oli kirkkaus ja valon hohto, veren plasma synnytti fuusioreaktion, energiaa koko maailmalle. Se oli todellakin täytetty… mikä? No se mitä oli Jahven kanssa sovittu säännöksi, että vain täydellinen uhriveri avaa paratiisin ovet, ja kuninkuus annetaan ihmisistä halvimmalle. 

Jahve oli tehnyt kaikkensa estääkseen paluun paratiisiin, pitääkseen ihmiset orjinaan. Se nolattiin täydellisesti… voitto oli nerokkuudessa ultimaattinen. Kaikki lain pykälät ja mielipuoliset ehdot oli täytetty viimeistä piirtoa myöten. 

Hän teki sen. He tekivät sen…